Kuulumisia

Tällä hetkellä on vähän hiljaista neulerintamalla, koska yksityiselämässä ei mene kovinkaan lujaa. Mua vaivaa sanoinkuvaamaton väsymys ja ahdistus. Toivottavasti tää menee jossain vaiheessa ohi ja pääsee takasin "normaalin elämän" pariin. Ihan luonnotonta mulle tällainen yleinen passiivisuus.

Viime viikolla postissa tuli piristyksenä paketti salaiselta #neulontaystävältäni. Justiinsa mun värisiä lankoja, suloinen kortti ja toi metallista tehty sydän on aivan ihana! Olisin halunnut laittaa sen roikkumaan meidän ulko-oveen, mutta se lähtis kuitenkin siitä kävelemään, niin se toistaiseksi etsii vielä paikkaansa. Ehkä johonkin ikkunaan... Ainoa, mikä paketissa harmittaa, on tuo ihanan värinen Kid mohair. Edellisen kerran kun siitä tein jotain, taisin traumatisoitua pysyvästi. Katsotaan, minkä muodon se tulevaisuudessa löytää. Ainosta taitaa tulla mulle pipo ja ehkä myös tumput. Sopisi ainakin yhteen mun neulesettiin. Kiitokset s#nylle ihanasta paketista! Mulla on jo pieni aavistus siitä, kuka olet...

Viime postauksessa lupasin hieman esitellä saamiani käsityöaiheisia joululahjoja (vastahan tässä mennään helmikuun loppupuolella...), joten tässä niistä kuva:


Lankaa oli ihana saada, Stepiä ja Tofutsiesia, jossa on ravuista saatua kitiiniä. Stepistä jo teinkin sukat ja Tofutsiesta on sukat puikoilla tulossa. Ylhäällä vasemmalla on mieheni minulle tekemä massakoru ja alhaalla keskellä on puolestaan kaverin tekemä massakoru. Molempia olen käyttänyt paljon. Äidiltä sain tuon Uudet ja upeat helmityöt -kirjan, siihen en ole vielä kauheasti ehtinyt perehtyä, mutta selauksen perusteella lupaavalta näyttää. Ylhäällä keskellä on mieheni minulle tekemät sukanpingottimet, jotka valitettavasti ovat mun jalankoolle vähän liian pienet. Keskellä on maailman suloisimmat silmukkamerkit, niissä on kissa! Niillekin on ollut paljon käyttöä. Sain myös Fimoa, mutta ne näköjään jäivät tuosta kuvakollaasista puuttumaan.

Lankahamstereissa olen saanut kulutusta yhteensä 566 grammaa. Yhtä neuletakkia olen nyt vääntänyt ja tuolla ne osat on juuri pingottumassa. Odotan kuivumista vähän kauhulla, sillä säädin ohjetta aika reippaasti ja nyt on pieni pelko persuksissa, että sopiikohan nuo osat yhteen ollenkaan... Kohta sen näkee. Tavoitteena olisi saada toi takki vielä tässä helmikuun aikana valmiiksi.

Who? Me?

Vähän on blogailut jääneet. Ilma on niin masentava, ettei millään huvittaisi tehdä yhtikäs mitään. Olen kumminkin onnistunut koko kevään täyttämään kaikenlaisella puuhastelulla. Liityin lankahamstereihin ja apuemännöin Lankahamsterit 3 -alablogia. Lisäksi kuulun nyt Ullan hallitukseen ja innostuin sivistämään itseäni ja suoritan jonkun verran opintoja avoimessa yliopistossa tämän kevään aikana. Ai niin, ja koska #neulonta-kanavalla tarjoutui tilaisuus osallistua Salaiseen #neulontaystävään, piti siihenkin tietysti lähteä innolla mukaan. Ai, ja sit kuulemma pitää käydä töissäkin, että saa rahaa (jolla voi ostaa lisää lankaa, eiku...).

Käsityörintamalla on jotakin valmistunutta, lähinnä hamstereiden ansiosta. Pääosin raportoin hamsterietenemisestä hamsteriblogissa ja omaan blogiin esittelen tavaraa sitten hitaampaa tahtia.


Miehelle pipo vihreästä Teddystä, joka löyty alelaarista. Ollut kovassa käytössä. Muistiinpanoksi itselle: silmukoita 72.


Itselle pipo Novitan Mambosta. Yllättävän mukava lanka. Muistiinpanoksi itselle: 64 s, vähempikin oisi voinut riittää.

Lasten pipo jämäksi jääneestä Novitan Teddy-kerästä. Mikäs Teddy-innostus muhun nyt on purrut.

Virkun mahtavalla sipulipussiohjeella sipulipussi mummulle. Lankana ihanan ruskea Novita Tennessee.

Joululahjaksi saamani Step-sukkalanka ehti jo muuttua kivoiksi sukiksi, joihin harjoittelin ranskalaista kantapäätä ja nauhakavennusta. Sukat ovat tuolla käsityökorissa päättelykeijua odottamassa.


Tein myös tavallisia sukkia seiskaveikan jämistä. Tykkään tuosta puna-valko-mustaraidallisesta, se on ihanan raikas! Miehelle tekemäni sukat eivät sen sijaan ole raikasta nähneetkään. Väritys on mielestäni enemmänkin semmoinen "koira-söi-väriliitupaketin-ja-oksensi-sen-olkkarin-parketille"-väritys. Mies onneksi tykkäsi. Lankana Opal Cotton In Variaton nach Hudertwassers Werk 697 eli joku "taidehömpötys".

Nykyisin meidän kämpässä on suuri arvostus näillä ohuilla itsetehdyillä sukilla: mies on koko talvena käyttänyt ehkä kaksi kertaa muita sukkia, kuin mun tekemiä! Voiko neulojan tyytyväisemmäksi tehdä (paitsi tietysti antamalla lankaa)!

Ai niin, ostin tietysti itselleni The Neulekirjan! Pitihän sen omaksi ostaa, kun olin poseeraamassa Hilkka-puseroa varten. Kirja on kertakaikkisen I-H-A-N-A! Tykkään hirmuisesti ihanista kuvista, selkeistä ohjeista, koosta (pysyy hyvin auki),... Mitään en ole vielä aloittanut neulomaan, mutta hamstereiden jälkeen olisi tarkoitus ainakin Virta-sukat tehdä.

Seuraavassa blogauksessa (milloin lienee) on luvassa ainakin niiden joululahjojen esittelyä, jotka itse sain. Ensi kertaan siis!

Vuoden viimeiset ja ensimmäiset

Vuosikin ehti vaihtua jossain välissä. Tässä hieman jouluksi tekemiäni lahjoja. Miksi niistä kaikista ei vaan muista ottaa kuvaa?!

Massailtiin miehen kanssa erilaisia kehyksiä lahjaksi. Niitä meni ainakin molempien isovanhemmille, mun isälle ja äidille. Kehyksiin teetettiin sitten kullekin sopiva kuva. Tässä äidilleni tekemä "puinen" kehys (se ainoa, mistä muistin ottaa kuvan!):


Kehyksen lisäksi tein äidille Revontulihuivin. Valmiista huivista en muistanut ottaa kuvaa, mutta tekoprosessista löytyi kuva, josta näkyy langan väritys. Ja pieni kollimmehan siellä tuolin selkänojalla kököttää.


Tein Revontulihuivin myös mummulle. Värit ovat todellisuudessa kirkkaammat, mutta en saanut niitä säädettyä kohdalleen. Revontulihuivi on sen verran kiva ohje, että aion tehdä sellaisen myös itselleni. Lankaa onkin jo varastossa. Huomatkaa myös yläpuolella roikkuvat joulukortit. Halusin tänä vuonna laittaa kaikki meille lähetetyt joulukortit jonnekin esille. Muuta en keksinyt, joten pistettiin seinälle villalanka, johon laitoimme kortit klemmareilla kiinni. Ihan hauska ratkaisu sinänsä.


Siskolle tein En pointe -tossut, joihin sisko sai tosin ommella napit itse valittuaan ne ensin nappilaatikostani. Väri on pinkein Tovesta löytynyt. Kovin oli mieluisa lahja, sisko piti niitä koko jouluviikon, jonka meillä oli.


Tein miehen kummipojalle Nallesta tumput:


Sekä kavereille silmukkamerkkejä...


ja erilaisia sukkia, jotka molemmat omalla mallilla.




Tein myös -10% -projektia varten vuoden viimeisinä päivinä tilkkuja Vaaka ry:lle:

-10% -projektin lopputuloksena oli, että lankavarasto oli kasvanut 66 901 g:sta 70 149 g:aan. Pitää ajatella positiivisesti, että eipähän sentään kasvanut sen enempää. ;) Painoa lähti nelisen kiloa (jee!). Tavoite oli 7 kg. Ei hullummin. Projekti meni ihan eri tavalla kuin olin odottanut. Ajattelin, että helpostihan lankavarastoa pienentää, mutta paino ei tule putoamaan. vaan kuinkas sitten kävikään.

Hieman edellisen vuoden yhteenvetoa:
- Yhteensä töitä (blogin ja oman muistin mukaan) 60, todennäköisesti enemmänkin, koska kaikista tilaustöistä en ole blogannut enkä muista edes niitä.
- Keskeneräisiä: niin monta, etten jaksa laskea, eli ainakin yli 10.
- Vuoden lempparityö: Ehdottomasti kalapeitto.
- Vuoden hauskin uusi juttu: Massailu!

Sitten vuoden ensimmäisiin: Eilen valmistuivat vuoden ensimmäiset sukat Step -jalkarasvasukkalangasta. Itsekkäästi tein ne itselleni, kun tänne eteläänkin kerrankin pakkasta eksyi. Hurraa, ne on kivat!


Kauheasti en halua uudeksi vuodeksi mitään lupailla, mutta tällaiset asiat ajattelin tämän vuoden tavoitteiksi ottaa:
- Teen Buttonyn vihdoinkin loppuun.
- Opettelen uuden sukan kärkikavennuksen.
- Liityn lankahamstereihin, mikäli sellainen tänä vuonna järjestetään.
- Nautin käsitöistä.

Hyvää alkanutta vuotta kaikille!

Sukattaako?

Tämän syksyn aikana on ollut ilmassa lievää sukatusta:


Tilaussukat 7-veikasta, puikot 4mm.


Tein kaikille iseille isänpäivälahjaksi 7 veljestä Raidasta sukat. Ehei, mulla ei ole kolmea isää, mutta oma isä, isoisä ja svärfar (appiukko) saivat sukat. En keksinyt sopivia värejä varastostani näihin sukkiin, joten ostin langat.

Myös oma mies halusi sukkia, joten vaimohan niitä kuuliaisena väänsi:


Lankana Regia 4-fädig Jacuard color, kokoon 46 käytin varteen 72 silmukkaa ja tiimalasikantapää.


Koon 46 sukat ja lankana Austermann Step ja varressa myöskin 72 silmukkaa. Näköjään on varret ihan makkaralla mallin jalassa ja näyttää, että toinen sukka olisi toista pitempi. Se ei oikeasti sitä ole, mutta langassa oli ilmeisesti jonkunlainen värjäysvirhe, koska toiseen kärkeen tuli sinistä enemmän kuin toiseen. Lisäksi tein yhden perussukat vihreäkirjavasta Nallesta, mutta unohdin kuvata ne saman tien ja koska ne ovat olleet miehellä ahkerassa käytössä, eivät ne enää ole kuvattavassa kunnossa.

Rouva Oranssikin sai arpajaispalkintonsa perille, joten esittelen sen teille muillekin.


Paketissa suklaata, puuvillalankaa, sydänheijastin ja itsetehdyt enkelisilmukkamerkit, joista olen kovin ylpeä. Tässä vielä lähikuva niistä (on muuten hemmetin vaikeita kuvata!):



Massailin Siren yllätyspakettiin kivat napit. Tykkään itsekin hirmuisesti! Pitänee tehdä itsellekin. ;)
Kuva on Siren ottama ja Sireltä on pyydetty lupa.

Puikkotilaus Saksasta saapui! Ihanaiset pitsiaddit, tavalliset Addin pyöröt, ruusu- ja ebenpuiset sukkapuikot, lyhyet bambusukkapuikot sekä Cloverin kerroslaskuri. Arvatkaa, teenkö taas sukkia! Ruusupuiset on jo käytössä, ja tuntuvat ihanan tukevilta, vaikka ovatkin melko ohuet eli 2,5 mm.


Lankavarastokin on kasvanut jonkin verran. Ullan pikkujouluissa saadusta paketista löytyi teeteen Kamenaa ja ihanat pitsiaddit (eri kokoa, kuin mitä tilasin). Lisäksi adoptoin hylätyn Huopanen -kerän. Violetti Fortissima Socka on saatettu ostaa jotakin jouluideaa varten.



Ai niin, ja sain mummultani tukea harrastukselleni 1350 gramman edestä 7 veljestä ja Nallea. Ihana lahja, mutta -10% -projektini ei tule onnistumaan. Kaikesta huolimatta aion yhä yrittää. Lankavaraston saldo on plussineen ja miinuksineen nyt 68 515 grammaa.

Jotain valmistakin...

Aina välillä saa lukea blogeista jostain muistakin asioista kuin lankaostoksista. Ehkä myös tässä blogissa on aika vilkaista jotain valmistunutta.

Neuleita olen saanut valmiiksi vain yhden. Cavern oli mittailuista huolimatta liian löysä ja se odotti kauan, että keksisin kivan niksin, jolla se ei näyttäisi ihan niin lörpöltä. Lopulta muokkasin siitä kietaisupaidan:

Kuten näkyy, ei siitä silti mikään edustusasu tullut, mutta kotikäytössä on mahtava ja erittäin mukava. En siis pura, vaikka sitäkin harkitsin.

Massailukärpäsen puraisemana olen myös massaillut lisää. Tein hämähäkkihelmiä ja hämähäkkiriipuksen. Apuna käytin Cranberryn hämähäkkimillefioriohjetta. Väreinä Premo musta ja Premo metallikulta. Mielestäni helmistä tuli ihan hauskoja, vaikka osassa helmistä hämähäkit näyttävätkin enemmän liskoilta. Kiitokset Cranberrylle kivasta ohjeesta!


Ostin Ihan kivasta kaupasta spiraalimuotin ja toteutin pitkäaikaisen visioni valokuvakehyksistä. Viimeistelin sen vielä violetilla metallijauheella ja lopputulos on mielestäni aivan hillittömän upea! Pistin jo siihen hääkuvamme. Vasemmalla komeilee kulta-mustaseoksesta tehty valokuvakehys, joka sekin on mielestäni hauska. Joskin tuo ihana spiraaliviolettikehys on ehdoton lempparini kaikista tähänastisista massailuistani.


Tehdessäni näitä kehyksiä, myös mies innostui massailuseuraksi. Sain häneltä ihanan korun:

Lopuksi kissakuvapiristys tähän syksyn harmauteen. Meillä on löydetty uusi, ihana tarkkailupaikka:

Tallinnan tuliaisia

Mies oli ostanut mulle synttäriylläriksi matkan Tallinnaan, joten käväisimme siellä. Olimme ensin yhden yön laivalla, sitten päivän Tallinnassa, toisen yön Viru-hotellissa ja lopuksi iltalaivalla kotiin. Oli hillittömän hauskaa turisteilla Tallinnassa, yleensä sinne kun vaan mennään ostelemaan kuka mitäkin. Kävimme muun muassa Tallinnan miehitysmuseossa ja jossain toisessa museossa, jonka nimi ei mulle koskaan selvinnyt, kiertelimme vanhaa kaupunkia ja uutta keskustaa. Käväisin parissa lankakaupassa -10% -projektista huolimatta. Vai pitäisikö sanoa jo suosiolla +10% -projekti?...


Tietenkin virolaista hahtuvaa. On niin mun väristä, että oli ihan pakko ostaa!


Ja virolaista villaa Oü Aade Lõng -nimisenä. Sekä hahtuvat että villat ostin SadamMarketista. Näistä ajattelin tehdä muutaman joululahjaprojektin, mutta hys niistä toistaiseksi.


Nämä kerät ovat ihanaisen pehmeää merinovillaa. Vyötteessä lukee Martine Irrestringibile BBB. Ei alunperin pitänyt ostaa tällaista, mutta keskustelu kulki suurin piirtein näin:
Mies: "Kato kun kiva väri." (Ottaa kerän käteensä.)
Minä: "Onpa pehmeetä. Kato tää on merinovillaa."
Mies: "On tosi pehmeetä. Saaks tästä hanskat?"
Minä: "Tyhmä kysymys." (Lappaa keriä ostoskoriin.)

Samantapainen keskustelu käytiin myös näiden ihanaisten Hjertegarnin Alpacasilkkien kanssa, paitsi että pyyhin välillä kuolaa suupielistäni keriä hipelöidessäni:

Kuvissa värit on vähän kummallisesti, koska aurinkoa ei täällä kuvauspäivänä näkynyt.

Koi kävi ja lykkäsin sille paljon mulle puhumatonta lankaa mukaan. Ostosten ja lahjusten jälkeinen lankavaraston saldo on 67 315g. Mukana siis roikutaan, juuri ja juuri. ;) Lankavaraston aloituspaino oli 66 901g ja tavoitteekseni asetin lankavaraston kooksi 60kg. Varmasti onnistuukin tätä tahtia...

Se neuloo sittenkin!

Blogini antamasta mielikuvasta huolimatta minä kyllä neulon. Ja saan joskus aikaiseksikin jotain. Nämä valmistuivat eilen:

Calorimetry ja kaulahuivi Lankakomeron huiviohjeella. Kaulahuivi on tehty Isoveljestä 7 mm:n puikoilla. Koska Isoveli on niin paksu lanka, olisi kuvio ehkä tullut paremmin esiin, jos olisin käyttänyt vielä paksumpia puikkoja. Joka tapauksessa lopputulos on kiva ja huivi tulee oitis käyttöön. Calorimetry on ollut to do-listalla pitkään, ja lopulta tikuttelin sen viime yönä valmiiksi. Lankana oli 7 veljestä ja 4 mm:n puikot. Apuna käytin tätä suomennettua ohjetta. Koska tykkään Calorimetrystäni niin paljon, esittelen siitä vielä pari kuvaa:

Calori sivusta...Calori takaa... Jätin välistä kuvat "Calori istuu" ja "Calori makaa".

Olen pitkään nyhertänyt pimeinä iltoina mustaa verkkokassia Kotiväestä Pauline Turnerin Virkkaajan Käsikirjasta löytyvän ohjeen mukaan. Totesin, ettei ole maailman paras idea virkata mustaa ohutta lankaa pimeässä mustia housuja vasten. Luulin todellakin, että näössäni on jotain vikaa! Apua ohjeen muokkaamiseen sain Famulta, kiitokset sinne! Lopulta sain kassinkin valmiiksi ja se löysi paikkansa Alaska-lankojen säilytyskassina.
Väkersin yhdestä 7 veljestä kerästä parit sukat ja tuhosin näin jämälankavarastoja.


Edellä esiteltyjen töiden ja muutamien lahjoitettujen kerien ansiosta -10%-projektin saldoni on tällä hetkellä 67 179 g, eli en ole päässyt edes takaisin aloitustilanteeseen! Omasta painosta kiloja putosi silloin sairaalassaollessa 6 eivätkä ne ole tulleet takaisin, joten sen puolelta tavoitteeseen on enää 2 kg! Taitaakin käydä eri tavalla kuin odotin: oma paino putoaa, mutta lankavaraston ei. En kuitenkaan aio vielä luovuttaa, onhan tätä vuotta vielä jäljellä...