Mä ja mun langat

Tuli #neulonta-kanavalla keskustelua lankavarastosta. Mies tuolla huhki ja laitto kaikki mun lankalaatikot kasaan, ja tässä kuva:


Takana näkyviä läinäkyviä 31 litran laatikoita on yhteensä 11. Punaisia pahvisia laatikoita on yhteensä 7. Sitten lisäksi tuo iso lattiakori ja miehen tekemä laatikko. Kuvasta puuttuu kolmessa käsityökorissa lojuvat lankakerät ja keskeneräiset työt. Tässä syy, miksi Lankahamstereihin liittyminen mietityttää... kuka nää kaikki punnitsee?

Ja koska muuta ei ole valmiina, esittelen ihanaiset Tove-tumppuni kaikelle kansalle:

Sain kuin sainkin Lyyra-sukat aloitettua ja melko pitkällekin, kunnes sieltä löytyi virheen paholainen. Heitin sukat nurkkaan häpeämään ja odotan, että olen henkisesti valmis purkamaan sukan ja tekemään sen uudestaan.

Lopuksi arvontaan. Yllättäen unohdin koko arvonnan. Arvota kuitenkin suoritettiin tänään siten, että mies sanoi sattumalta numeron, jonka perusteella arvoin voittajan. Kuitenkin nihilistiluonteena raakasin pois ne, jotka eivät olleet jättäneet palautetta vaan vain ilmoittaneet osallistuvansa arvontaan. Voittaja on rouva oranssi! Pistäisitkö mulle mailitse puputsi at mbnet piste fi yhteystietosi, niin saat pienen yllärin? Tuli paljon palautetta kuvista ja kirjoitustyylistä. Moni sanoi, ettei sisältöä tarvitse kommentoida, koska blogin tulee olla kirjoittajansa näköinen. Itse olen vähän eri mieltä, koska kirjoitan tätä myös muille luettavaksi ja olisi mälsää, jos tätä ei kukaan lukisi syystä, joka olisi helppo korjata. Sitä jäin miettimään, pitäisikö joskus yrittää julkaista ohjeita blogissa. No, se jääköön pohdittavaksi. Nyt taidan mennä kaivelemaan yllärimatskua lankavarastoistani....

*kröhöm*

Kävin lankaostoksilla Fiina-neuleessa. Lanka-alet pitäisi kieltää jossain...


Violeteista Maijoista tulee mulle sukat. Vihreä ja keltainen Maija puolestaan päätyvät miehen sukkiin (en ole siis ainoa, joka niitä lankoja hamstraa!). Cool flammesta tulee pipo ja Kokon nyt vaan oli niin superihanaa, että se piti ottaa mukaan. Vaaleammat puuvillalangat oli alessa ja niistä en vielä tiedä mitä tulee, mutta tummemmasta olisi tarkoitus tulla kaverille rimssu, mikäli väri kelpaa. Mies oli sitä mieltä, että mulla olis syytä liittyä lankahamstereihin, mutta pitää nyt vielä miettiä. Tuntuu aika mahdottomalta ajatus olla kokonainen kuukausi ostamatta lankaa. Jos en osta lankaa, niin sit varmaan ostan karkkia, joka on paljon huonompi vaihtoehto. Kauppareisulla ostin myös nämä:


Päättelyneuloja, silmukkapidikkeen ja uunilämpömittarin massailuja varten. Kauhea hinku olisi massailla, mutta en ole vielä keksinyt, että mitä kaikkea niistä tekisi, ja siksi on koko homma vähän jäänyt. Muutenkin tänään ollut niin kyllästynyt olo, ettei ole oikein saanut mitään aikaan. Yritän tässä aloitella itselleni Lyyra-sukkia, mutta aivot ei tajua tuosta ohjeesta mitään. Eilen sain kuitenkin pääteltyä nämä:


Lisäksi koneessa pyörivät tällä hetkellä mun ihan omat Tove-tumput! Esittelen tuotoksen sitten myöhemmin. Ihan uskomatonta, että jotain pitkästä aikaa ihan mulle itselle vaan... Taidan mennä koneen viereen päivystämään, koska mun tumppuset on valmiit. :)

Joskus se mopo vaan karkaa...

Tämän kuvan perusteella, tarvitseeko edes sanoa muuta?


Kävin tänään Novitan Lauttasaaren tehtaanmyymälässä ja poikkesin Menitassa. Yhteensä lankakauppareissu poiki 2800 grammaa lankaa ja Addin bambuiset 2,5mm:n sukkapuikot. Samoksesta oli kivoja värejä poistomyynnissä ja koska oon jo pitempään miettinyt siitä takkia itelleni, ostin sitten kahta väriä, molempia kilon. Jos ei muista, paljonko ison naisen takkiin tarvitsee, niin mieluummin liikaa kun liian vähän. Vaalea violetti ja vaaleanpunainen sopivat sen verran hyvin yhteen, että voi vaikka tarvittaessa tehdä raitaa tms, jos ei muuten meinaa riittää. Lisäksi ostin Valoannia vähän lisää, tarkoituksesta sitten kun tuotos on valmis. Valkoinen Wool menee työkaverin neuletakkiin. Menitasta hain Schoeller&Stahlin ohutta Limone-puuvillalankaa kuumaa kesäsuunnitelmaa varten (josta lisää myöhemmin, mikäli suunnitelma toteutuu) melkein samoissa väreissä kuin Samoksetkin.

Tänään muuten tuli uusi Novita. Tykkäsin hauskasta pinssistä, mutta mihinpä semmoisen kiinni laittaisi. Pitänee miettiä. Uudessa lehdessä oli ihan kivoja ideoita. Uutuuslangat itsessään olivat pettymys: Marine on kovaa ja karkeaa ja jotenkin löyhäkierteisen oloista ja Cocoksesta ei kannata puhuakaan. Sen sijaan Malibun uudet värit olivat mielestäni tosi kivoja, samoin Nallen uusi vihreä. Novita Bambua odotellessa...

Harrastaako joku muu tätä? Nyt paljastan teille yhden perverssin luonteenpiirteeni: Neule- ja muista lehdistä on hauska bongailla nännejä! Jep, luit aivan oikein. Uusimmassa Novitassa ei tainnut näkyä yhtäkään, paitsi yksi aika epäselvä tumma kohta tississä, josta ei voinut varmaksi sanoa oliko se nänni vai ei. Mutta joskus lehdissä näkyy nännit ihan kunnolla, ja se on mielestäni todella hauskaa, kun mietin, onko kyseessä moka vai tarkoitus. Ja nyt kun kerroin tästä, kuinka moni teistä pystyy selaamaan lehtiä katselematta näkyykö niitä nännejä vai ei? ;)

Mitään valmista tuotosta en ole ehtinyt saada blogiin esiteltäväksi, mutta sukkia ja tumppuja on jälleen tulossa, ja toivon mukaan myös sitä kuuminta kesähottia! ;)

Vinkeitä värejä

Salama usein vääristää neuleiden värejä, kun näillä pimeillä keleillä yrittää ottaa kuvia. Mutta eletään toivossa: kyllä se kevät sieltä tulee ja lumet myös. Näihin kuviin tuli aika vinkeät värit, mutta on langat livenäkin aika vinkeitä.

Mies halusi itselleen sukat "sillä siistillä kantapäällä", joten minäpä ne väänsin. Värisuunnittelusta vastasi mies itse:


Lankana 7 veljestä musta. Ihan perussukat tiimalasikantapäällä. Tiimalasikantapäästä innostuneena piti testata myös sitä saksalaista kantapäätä, ettei sekään pääse unohtumaan. Tästä 7 veljeksestä tuli miesten sukat myyntiin:


Sisko ihastui pääkallosäärystimiinsä, että tilasi Valoannista tehdyt kynsikkäät. Lämpimät tuskin ovat, kun lanka on pelkkää tekokuitua ja jotenkin ryhditöntä, mutta hauskan kuvan niistä sai:


Lopuksi vielä kuvat kahdesta niistä paketista, joita lähetin Salaiselle neuleystävälleni aikaa sitten ja jotka muistin kuvata. Näitä en selittele tämän enempää:


Ennen kuin Larppa kuittaa tältä kerralta, muistutan vielä, että edellisessä postauksessa voi osallistua arvontaan jättämällä kommenttiin palautetta blogistani. 5000. kävijä oli Verano, jolle vien palkinnon neuletapaamiseen, kunhan ensin keksin mikä se on. ;) Näihin väreihin, näihin tunnelmiin, hyvää yötä.

Uusi vuosi, uudet kujeet

Noin, aloitinpa uuden vuoden uudistamalla blogini ulkoasua, ja tempaisen vielä arvonnan pystyyn. Siitä tosin juttua tuolla peräpäässä vasta, ensin vähän pohdintaa ja sitten esittelen parit tuotokseni.

Nyt valmistumisen jälkeen on ollut vähän pallo hukassa. Oon kotona vaan pelannut vapaa-ajalla Settlersiä (Settlers II 10th anniversary edition) ja ihmetelly, kuinka sitä aikaa riittää vaan koneella istumiseen. Muutenkin miettinyt aika isoja kysymyksiä: Miten tästä eteenpäin? On tottunut siihen, että aina on joku isompi tavoite saavutettavana, ja nyt... tässäkö tää olikin? Mitä haluan tavoitella seuraavaksi?


No, joka tapauksessa päätin ainakin harjoitella tekemään tiimalasikantapään. Tykästyin kantapäähän niin paljon, että väkersin useammatkin sukat:


Pahoittelen tuota räikeää keltaista. Ei oikeasti ole noin räikeä, mutta salama otti siihen aika napakasti ja pimeällä ei saa hyvää kuvaa ilman salamaa. Nämä sukat on tehty 7-veikasta ja ajattelin myydä ne. Tarkoituksena oli saada jämäkeriä vähän pois pyörimästä.


Nämä sukat on puolestaan Nallesta, ja varmaan menevät nekin myyntiin, koska molemmat on mulle himpun liian pieniä. Oikeanpuolimmaisten sukkien varsiin on simppeli koristelu tehty kahden silmukan "palmikolla" aina joka 5. kerros. Ekaa kertaa käytin sitä koristeena ja ihastuin siihen ihan täysin. Tässä vielä lähikuva:



Täytyy ostaa jotain juuri mun väristä lankaa ja tehdä itselle samanlaiset sukat - tietysti tiimalasikantapäällä. Mietin tuota opetellessa, että miksei tuota kantapäätä opeteta koulussa, vaan saksalainen kantapää, joka on mielestäni vaikeampi. Tiimalasikantapäässä on kätevää, kun kerralla tulee sekä kantapää että kiilakavennukset.

Sen enempää neulomuksia tai muitakaan käsitöitä en olekaan saanut valmiiksi asti, vaikka niitä keskeneräisiäkin on jonkun verran. Esittelen niitä taas sitten, kun saan valmista. Nyt siihen, mitä kaikki tuskaisesti postauksen alusta asti ovat odottaneet: nimittäin arvonta! Koska kävijälaskuri alkaa lähennellä viittätuhatta, saa viidestuhannes kävijä palkinnon, joten bongailkaapa laskuria ja se huikatkoon, jolle 5000 osuu. Järjestän samalla myös toisen arvonnan, johon voit osallistua jättämällä palautetta blogistani: mitä mieltä olet uudesta ulkoasusta, jutuista, kuvista, mitä haluaisit lisää, mistä voisi kirjoittaa vähemmän jne... Arvontaan voit osallistua 13.1. puolille öin asti. Palkintoina molemmissa arvonnoissa on jotain kivaa, mutta en itsekään vielä tiedä mitä! :)

Joululahjoja

Tässä postauksessa on paljon kuvia, joten kestää varmaan hitaammalla yhteydellä ladata. Koittakaa siis kestää. Ihan ensiksi esittelen tekemäni joululahjat:


Nämä Tove-tumput tein kaverilleni , joka rakastaa vaaleanpunaista. Kuulemma sopivatkin hyvin muihin asusteisiin. Toveen rakastuneena väkersin myös kahdelle muulle kaverille tumput:


Aion myös jossain välissä väkertää itselleni Tovetumput. Lankana se on ihanaa neuloa ja värivalikoimakin on kiva. Lisäksi sitä voi huovuttaa.

Miehen äidille tein Fifin. Lankana punakirjava Nalle. Molemmat osallistuttiin lahjan tekoon: mies osti langat, valitsi värin ja pingotti, minä neuloin. Huivi on hieno, mutta en saanut semmoista kuvaa, missä väri olisi näkynyt. Harvoin pätkävärjätty näyttää kivalta, mutta tässä värissä ja mallissa se mielestäni oli kiva.

Siskoni tykkää pääkalloista ja pinkistä:


Heti kun näin näiden säärystimien ohjeen syksyn (vai talven) 2006 Novitassa, tiesin, että nämä pitää tehdä siskolle. Kuulemma onkin pitänyt niitä ahkerasti, mutta on vaikeaa keksiä vaatteita, minkä kanssa ne sopivat ja mistä ne näkyvät hyvin.


Tällaisia joulukortteja askarreltiin ukkelin kanssa:


Oli muuten vaikeeta saada hyvää kuvaa, kun noi enkelit vaan heilu koko ajan. Idea kuitenkin käy kuvasta selväksi. Kortissa taustaa enkeleille ja lisäksi pätkä jouluevankeliumista.

Arvatkaapa, mitä tästä mömmöstä tuli?

Tehtiin siis myös marmeladia joululahjoiksi monelle. Onnistuneiden marmeladien ohjeena käytettiin tätä. Ensimmäinen satsi epäonnistui täysin, ja yö vietettiinkin naputellen kivikovaa sulatettua ja jäähtynyttä sokeria irti kattilasta. Toinen satsi onnistui paremmin ja marmeladista tuli hyvää, vaikkakin todella makeaa. Ensimmäistä epäonnistumista lukuunottamatta (joka johtui ensin käyttämästämme todella epämääräisestä ohjeesta) marmeladien tekeminen oli kivaa ja hauskaa. Pitänee muistaa tämä myös ens jouluna. Tehtiin kahta eri makua: omenaa ja mansikkaa. En vain hölmö tajunnut ottaa kuvaa myös valmiista marmeladeista, joten teidän pitää vaan uskoa mua, että niistä tuli nättejä. :)

Tämä on ensimmäinen blogaukseni valmiina ja kypsänä. Toisin sanoen siis valmistuin. Opinnäytetyöni pääset lukemaan täältä (pdf). En kyllä tunne itseäni tippaakaan viisaammaksi tai osaavammaksi. Enemmänkin tiedän, missä vielä pitäis kehittyä. Samaa pohdimme koulukaverini kanssa pitämässämme valmistujaisjuhlan puheessa (huomatkaa kuvassa hieno siskoni tekemä puku ja Kristeliltä lainattu huivi):


Tässä vielä kuva omista valmistujaisjuhlistani, jotka pidettiin vähän myöhemmin. Kuvassa luonnollisesti leikkaan kakkua:


Isäni järjesti valmistujaisjuhlat lahjanani. Ohjelmassa oli mm. heijastinrata, erilaisia tehtäviä, anagrammeja, hyvää ruokaa, pelailua ja Singstaria. Juhlat oli ihan parhaat ja kiitokset kaikille osallistujille, jotka sinne perämettään pääsivät, sekä iskälle ihanasta lahjasta! Lopuksi vielä kuva hienosta Härkälinnasta, jossa pippalot pidettiin(klikkaa isommaksi):


Huomatkaa hienot tornit ja aita. Kuvan otti Pauli, krediitit sinne. Näihin tunnelmiin, ensi kerralla taas lisää. Hyvää uutta vuotta kaikille, jos en sitä myöhemmin enää ehdi toivotella!

Sauva ja kumihanskat

En tiedä, mitä teille tulee otsikosta tulee mieleen, mutta mulle homma on ihan selvä:


Nimittäin vinyylihanskoja *rämps* massan käsittelyyn, jottei massaan jää sormenjälkiä, upea ja ihana sauva eli massakaulin ja Premoa, joka on askartelumassasaralla uusi tuttavuus. Hanskoja lukuunottamatta ostin kaikki Ihan kivasta kaupasta. Suosittelen.

Nyt on jopa jotain neulottua esiteltävänä. Kissapipoja oman mallin mukaan olen tehnyt muutamia tilaustuotteina. Tykkään tästä mallista hirmuisesti, vaikka onkin oma. Aina kun tällaisen tekee, tulee todella tyytyväiseksi. Pipo valmistuu nopeasti ja erottuu massasta. Näissä pipoissa on myös aitoja kissankarvoja!


Minulta tilattiin pari nimipipoa, ja pähkäilinkin aikani, miten nimet saisi pipoihin kivasti. Kokeilin Vaakan tilkkuihin paria eri tekniikkaa. Siniseen on A-kirjain tehty silmukoita jäljitellen, ja kuten näkyy, sininen lanka paistaa keltaisen alta selkeästi. D-kirjain on tehty ketjusilmukoilla, ja se miellytti omaa silmää paljon enemmän. (Kuva on tumma, koska aurinkoa ei ole pahemmin näkynyt ja salaman kanssa tuli ylivalottuneita.)



Tässä myös valmiit nimipipot ja niitä himoitsevat kissantassut. Mielestäni niistä tuli kivat:



Joululahjojakin on valmistunut kiitettävästi, mutta niistä lisää sitten joulun jälkeen. (Ja voisiko joku kertoa, missä välissä tuli joulukuu? Oon tyytyväisesti kuvitellu, että jouluun on vielä pitkä aika.)