Mennään eikä meinata!

Nimittäin Stockmannin hulluille päiville ostamaan lankaa. Ostin sitten kaksi kiloa Alaskaa (kilo punaista ja kilo valkoista), joka oli vain 2 € / 50 g.Onpas muuten ärsyttävää, kun päivisinkin on jo niin pimeää, ettei meinaa saada kunnon kuvia. Tietysti asiaa voisi auttaa, jos opettelisin käyttämään tuota meidän kameraa. Joka tapauksessa värit suurinpiirtein täsmäävät.

Sain myös synttärilahjan Zeskalta: ihanan kassin, jonka sisällä Sveitsistä tuotua suklaata ja ihanaa Wetterhoffin Sofiaa (silkkivillaa)! Zeska siis yrittää sabotoida kymppiprojektiani, tämä muistetaan! ;)

Olen kyllä itse onnistunut sabotoimaan kymppikerhoiluni aivan täysin. Sairaslomalla ei ole muuta tekemistä kuin mussuttaa kaikkea, mitä eteen sattuu, ja lisäksi lankavarastoni saldo on tällä hetkellä 68 317 grammaa! Tosin osa langoista on kiinni jo keskeneräisissä töissä, mutta en merkkaa niitä taulukkoon ennen kuin ne ovat valmiita. Teinkin juuri tällä sekunnilla pyhän päätöksen, että en blogaa ennen kuin on jotain valmista esitettävää ja voin myös esitellä pienentynyttä lankasaldoani! Siihen asti siis!

Odotellessa kannattaa kurkistaa uusin Ulla, johon kirjoitin artikkelin lankojen värjäämisestä elintarvikeväreillä.

Massailua

Lauantaina juhlittiin synttäreitä tilaamalla kaveriporukassa Pörrö kouluttamaan meille askartelumassailua. Kivaa oli, vaikkakin se, että keuhkokuumeessa askartelumassailee klo 2:een aamuyöstä, ottaa voimille. Tällaisia tuotoksia sain aikaan: (Paitsi että keskellä oleva ylivalottunut koru on Pörrön mulle tekemä synttärilahja, samoin kikkura siinä vieressä.)


Kuvailen koruja sitä mukaa tarkemmin, kun saan niitä koottua. Olen tyytyväinen suurimpaan osaan koruista, mutta muutamissa avaimenperissä on liikutettavuuden kanssa ongelmia. Rengas kyllä pyörii sivusuunnassa, mutta kiinnityskohdan paksuuden vuoksi avaimenperää ei saa taitettua kahtia siten, että se menisi helposti taskuun. En tiedä miten liikkuvuutta voisi parantaa näin paistamisen jälkeen. Pimeässä loistavassa avaimenperässä oikeassa yläkulmassa näkyy hämähäkkiyritykseni. Jestas siitä tulikin ruma! Tosin se näyttää vähän kiinalaiselta kirjoitusmerkiltä, ja koska massa ei enää vihreään sekoitettuna loista pimeässä, niin päätin kovettaa senkin. Myös edellämainitun avaimenperän vieressä on toinen rumilus, johon yritin naamoja. Ne onnistuivat suurinpiirtein. Ehdottomat suosikkini ovat vasemmalla ylhäällä olevat mustat helmet, joissa on spiraalimillefioreja. Muutamia rumiluksia lukuunottamatta tulos on mielestäni kiva. Pörrö oli hyvä kouluttaja ja massailuun jäi kyllä semmoiset himot, että tämä on jo vakavampaa kun tää keuhkokuume!

Lisäksi olen saanut neulottuakin yhden paidan siskolle. Koska tarjoan ohjetta Ullaan (ei kyllä siihen, jonka pitäisi ilmestyä tänään), en viitsi esitellä koko paitaa. Pieni kurkistus kuitenkin:


Edellisestä postauksesta jäi pois arvonnan päättymisen päivämäärä. Hyviä ideoita on tullut paljon, mutta ahneena haluan niitä lisää, joten arvonta olkoon voimassa tämän viikon loppuun eli 14.10. klo 24.00 asti.

Synttäriarvonta

Vanhenen tänään ja vuosia on takana kokonaiset 24 kappaletta. Aamulla tuntuikin vanhalta, kun joka paikkaa kolotti. Synttärin kunniaksi aion pistää pystyyn arvonnan, johon voit osallistua seuraavalla tavalla:

Muistatko nämä ihanaiset säärystimet? Arvatkaapa kuka idiootti pesi ne tavallisessa pesuohjelmassa villaohjelman sijaan?


Jep, minähän se. Kuten alla olevasta kuvasta näkyy, ei joustinneuleesta näy jälkeäkään.

Synttäriarvontaan voit siis osallistua kertomalla kommentissa, mitä näistä pilalle huopuneista säärystimistä voisi tehdä. Palkinnoksi kaivan jotain kivaa lankavarastostani ja ehkä jotain muutakin.

Uuden arvonnan ansiosta huomasinkin unohtaneeni postittaa edellisen arvonnan voiton! Nyt hävettää ja voisin vaipua maan rakoon. Rouva Oranssi, hoidan palkinnon sinne mahdollisimman pian! Positiivisena puolena olkoon se, että syksyn pimeydessä palkintopaketti tuntuu vielä mukavammalta.

Ja kiitokset kaikille kalapeittoa kehuneille! Kissat ovat omineet sen melkein kokonaan, mutta kyllä minäkin olen välillä päässyt alle lämmittelemään.

Mä seuduilla näillä oon tunnettu kalamies...

...paitsi että olen nainen. Keuhkokuumeinen sellainen. Pitkän sairasloman aikana olen ehtinyt edistää jo aikaa sitten aloittamaani kalapeittoa, johon sain inspiraation koin kalatilkkupeitosta. Kalatilkkupeittoja on myös muualla netissä. Tässä on valmis tuotos:


Peiton tekemisen aloitin aikaa sitten, en vaan yhtään muista tarkemmin milloin. Tilkkuja on yhteensä 240 ja peiton mitat pingoittamatta on 161 cm x 95 cm. Ajattelin ensin pingottaa peiton, mutta tulin siihen tulokseen, että venyy kuitenkin käytössä ja näyttää siistiltä noinkin, etten jaksanut. Reunuksiksi virkkasin yhden kerroksen kiinteitä silmukoita.

Lankana on Novitan 7 veljestä ja muut vastaavan paksuiset jämälangat varastostani. On se hieno peitto, vaikka itse sanonkin.

Peiton kokoaminen oli omanlaisensa haaste. Halusin tilkut peittoon siten, että ne näyttäisivät sattumanvaraisesti asetelluilta, mutta kuitenkin väritykseltään peiton tuli olla tasapainoinen. Siispä tilkut piti levittää lattialle ja katsoa, miltä lopputulos näyttäisi.


Paloja asetellessa sain miehen lisäksi apua Skitsolta:


Viuh, napakka tassuliike ja kala mukaan...
... ja hieman raatelua päälle. Tilkku pysyi ehjänä ja käyttökelpoisena. Pitänee tehdä noita tilkkuja kissalle leluksi, kun noin suuren suosion saavuttivat.

Illalla ennen nukkumaanmenoa saimme kaikki tilkut järjesteltyä mielestämme hyvään järjestykseen. Ajattelin aamulla alkaa virkata peittoa kokoon...

... mutta aamulla olohuoneessa paljastui karu näky:


Kissat ilmeisesti olivat yön aikana juhlineet ihanien kalatilkkujen päällä.


Peitto kuitenkin loppujen lopuksi valmistui ja sairas neuloja otti sen heti testikäyttöön päiväunille:

Syyskuun satoa

Lankavarastojen lisäksi on kasvaneet myös muut tavarakasat. Arvatkaapa, mitä ostin Wanhan Sataman kädentaito-messuilta:


Kuten ylläolevasta kuvasta voi päätellä, ostin kerijän. Ta-daa, pakko vielä esitellä se omassa kuvassaan:
Surruttelin tänään pari vyyhtiä keriksi, ja sain kiinnostuneen kaverin:
"Mitäs tuolla tapahtuu?"


"Pakko se kai on mennä lähemmäksi katsomaan...."


"... ja vieläkin lähemmäksi..."


"... ja lähemmäs."


"Ai tämmöisiä siitä tulee. Uskaltaakohan sitä vähän koskea..."

Ihmettely loppui siihen, kun mainokset kolahtivat postiluukusta ja Skitsolle tuli kiire katsomaan, kuka meille on murtautumassa.

Yllätin itseni ostamalla messuilta yllättävän vähän tavaraa:


Hahtuvaa,
tumppuaineksia (nämä halusi mies, tahtoo tuommoiset tumput),


pipolankaa


ja helmiä.

Osallistuin monien inspiroimana kymppikerhoon eli 10% -projektiin. Tavoitteena on saada lankavarasto 60 kiloiseksi vuoden loppuun mennessä, sen aloituspaino oli 66 901g. Tätä blogiakin kun selailee, huomaa, että valmistuneita töitä ei ole ollut vähään aikaan. Köh, pitänee yrittää saada jotain valmiiksi asti.

Käsityökirjasto

Lankavarastoni lisäksi myös käsityökirjastoni on kesän aikana kasvanut. Olen löytänyt Hobboksin ilot ja myös yhdessä lempparilankakaupoistani Priimassa on kirjoja myynnissä.


Edellisessä postauksessa esitellyn virkkausinnostuksen inspiroimana löysin Priimasta Pauline Turnerin Virkkaajan käsikirjan. Tykkään kirjasta kovasti. Siinä on paljon simppeleitä ohjeita, juuri aloittelijalle sopivia. Ohjeet ovat kuitenkin sellaisia, että niillä tuotettuja tavaroita voi oikeasti käyttääkin. Kirjassa on mielestäni parasta ehdottomasti selkeä kokoonpano ja erilaisten tekniikoiden esittely. Ensin esitellään tekniikka selkeiden kuvien kanssa ja sitten on virkkausohje, jossa käytetään kyseistä tekniikkaa. Suosittelen tätä kirjaa lämpimästi.


Hobboksista ostin pitsikirjoja. Hassua, aiemmin (eli vuosia sitten) pitsi oli mielestäni tylsää ja hankalaa neulottavaa. Nykyisin olen huomannut rakastavani haasteita ja erilaiset pitsit juuri sopivia. Tosin pitsihuivini etenevät yleensä hitaasti, koska en osaa katsoa niiden kanssa telkkaria ja ilman telkkua tulee harvoin neulottua. Traditional Knitted Lace Shawls esittelee erilaisia tekniikoita ja mallineuleita pitsihuivien tekemiseen. Siinä on myös kätevät ohjeet pitsihuivin suunnitteluun. Lace style on puolestaan... no, Lace style! Kuolaa valuttavan ihania pitsineuleohjeita. Sisko jo tilasi yhden tämän kirjan ohjeella tehdyn tuotoksen. Katsotaan, pääsenkö koskaan sinne asti.

Nämä kirjat löysin kierrätyskeskuksesta. Molemmat kirjat olivat reilusti alle 10 euroa, tarkkaa hintaa en enää muista. Mary Oljen Kauneimmat käsityöt on aikalailla perusteos kaikista perinteisistä malleista. Siinä on sekä virkkausta että neulontaa. Ohjeet ovat tosin melko ylimalkaisia ja tarvitsen niihin aika usein selvennysapua irkistä, mutta tykkään kirjan kokonaisideasta ja sen tuottamista ideoista. Mustavalkoiset kuvat on vain tylsiä. Lesley Stanfieldin Kauneimmat neulemallit esittelee nimensä mukaan erilaisia mallineuleita. Ajattelin kirjan olevan hyvä apu mahdollisissa tulevissa neulesuunnitteluissa, mutta vielä en ole sitä päässyt käyttämän hyväksi. Tykkään kirjan selkeästä ulkoasusta, mutta tekstiä kirjasta voisi löytyä enemmän tukemaan neulekaavioita.

Tajusin justiin, että neulekirjoja on kertynyt kirjahyllyyn ihan kivasti, mutta yhdestäkään en ole vielä toteuttanut ainuttakaan ohjetta! Noloa!

Virkkausintoilija

Olen innostunut kahdesta asiasta: virkkaamisesta ja sisustamisesta. Viime päivien helle ei ole inspiroinut pitämään kuumaa neuletta sylissä, joten se on hetkiseksi jäänyt tauolle. Huomasin myös, että kameran puuttuminen latistaa neulomisintoa. Blogi motivoi mua saamaan töitä valmiiks asti, koska tykkään saada palautetta ja todistaa julkisesti itelleni, että lällislää, tulipas valmiiks. Lainakameran kanssa nämäkin kuvat otettu, ja menee hetki oppia käyttämään sitä.

Ostin alekerän Novitan Tennesseetä ja virkkasin ihanan sipulipussin Virkun blogin ohjeella.


Suosittelen muutenkin vilkaisemaan tuota Virkun blogia, sillä siellä on kivoja ohjeita ja se on oikein innostava virkkausblogi. Ja koska lankaa jäi vielä, virkkasin ihan omasta päästä sipulipussiin sopivan patalapun:


Vaikea arvata, mitä mun tutut saa joululahjaksi... Innostuin ton sipulipussin takia virkkaamisesta ihan hirmuisesti, erityisesti Salomonin solmuista. Ne on yllättävän helppo tehdä, vaikka pähkimisee meneekin hetki. Myös toteutus on nopea. Mietiskelin, pitäisikö tehdä semmonen tyypillinen Salomonin solmu kolmiohuivi. Pitänee mietiskellä sitä vielä.

Ankaraa lankavaraston tutkintaa on käyty läpi. Uudessa kämpässämme piti olla enemmän tilaa langoille, mutta nyt taas kaikki paikat tursuavat epämääräisiä nyssäköitä. Olen siis ostellut lankaa ahkerasti. Lanka-alet on niin rakkaita!

Näitä kutakin ostin kilon tai enemmän:


Näitä ostin vain kuvassa olevan määrän...


...kuten myös näitä:
Myös kesken hääpäivän piti koukata lankaostoksille. Häämeikin ja -kampauksen väliin kun jäi aikaa ja matkan varrelle sattui lankakauppa (mistä tunnistaa todellisen lankahamsterin?):


Ja "häämatkalta" Naantaliin hamstrasin pari pikkuruista puuvillalankakerää:

Langan kulutus vs. langan hamstraus = ...joka semmosia laskee, sitä tikulla silmään!