Socketi sock

Sain eilen valmiiksi aivan ihanat vohvelisukkaset! Tykkään hirmuisesti pinnasta ja langan väritys sopii siihen loistavasti. Näitä sukkia tulee varmasti pidettyä paljon!


Sukkien ohje löytyi Ravelryn kautta ja kyseessä on Sandy Turnerin Blueberry Waffle Socks (Ravelry-linkki). Ohje on helppo ja suosittelen sitä ihan aloittelijoillekin.



Lankana sukissa käytin Saksasta ostamaani Wolle Rödelin Sport & Strumpfwolle Coloria. Värit menevät langassa kertakaikkiaan ihanasti. Tästä tulee niin mieleen syksy! Näiden sukkien jälkeen edelleen sukatuttaa, mutta koska pitäisi saada kesän Ullaan ainakin yksi ohje valmiiksi, taitaa sukattelu jäädä siihen saakka, että saan sen aikaiseksi. Kai te kaikki olette huomanneet, että Ullan dedis on tän kuun lopussa, eli vielä ehtii suunnitella ja toteuttaa kivoja kesäneuleita!

Raskauteen kuuluu kans uusia juttuja. Viime lauantaina siivottiin pinnasängylle paikkaa ja ahkerana tietysti ajattelin, että nyt imuroidaan ja pestään lattiat sänkyjen alta myös, koska sitä ei tuu muuten tehtyä ikinä. Nostettiin sängyt (parisänkymme koostuu kahdesta runkopatjasta) pystyyn seinää vasten. Kun olin pessyt lattiat, aloin yksinäni (tyhmä minä!) laskea sänkyjä takaisin lattialle. Kun nostin ensimmäistä sänkyä, toinen lähti kaatumaan ja muksahti selkääni kun ensimmäinen sänky oli edelleen sylissä. Tästä säikähtäneenä sitten soitin päivystykseen, josta neuvottiin tulla näytille. Vauva oli tutkimuksissa kunnossa, mutta jouduin jäämään yön yli tarkkailuun osastolle. Onni onnettomuudessa sinänsä, että tutkimuksessa huomattiin vauvan jo olevan ihan lähtökuopissa. Harkkasupistukset ovat siis näemmä saaneet jotain aikaan, koska kohdunkaulaa oli enää 1 cm jäljellä ja sekin pehmeähköä. Vauvan pää on tiukasti ankkuroitunut alas lantioon ja häpyliitos on täysin auki (ja hemmetin kipeä). Koska vauvalle ei olisi hyvä vielä syntyä, niin mua ohjeistettiin makoilemaan mahdollisimman paljon ja sänkyjen nostelu kiellettiin ehdottomasti. Tässä kuvia eilisestä mahasta:


Kuvassa rv 34+6. Mahtava pallomasu! :)


Pitää vielä laittaa myös tää edestä otettu mahakuva, kun maha on niin koomisen näköinen. Tästä tulee mieleen semmonen perussuomalaisen äijän kaljamaha, verkkopaita vaan puuttuu! :D

Sairaalasta lähdettyä tajusin, että sieltä olis saatettu tulla jo vauvan kanssa kotiin. Syntymä on lähellä, iiks! Pitempiaikaisena puuvillalankojen jämäprojektina mulla on ollut peitto vauvalle. Tarkoitus olisi tehdä siitä n. 140 cm pitkä, mutta katsotaan nyt, miten pitkälle riittää hermot ja langanjämät. Langanpätkiäkin tulee pääteltäväksi tästä työstä ihan kunnolla. Tällä hetkellä pituutta on 103 cm ja väritys on tällä hetkellä tällainen:


Tavoitteena oli myös saada lankavarastoa pienennettyä ennen vauvan syntymää. No, lankaa joo, mutta muuttosuunta on väärä:

Mut hei, eikös vaan, että pienen vauvan kans ehtii neuloa ihan hyvin?! ;D

Hyvää vapun jälkeistä päivää!

Postaus ei ihan ehtinyt vappupäivän puolelle, mutta hyvää vappua joka tapauksessa! Täällä on vietetty päivää neuloen, herkutellen ja musiikkia kuunnellen. Tällainen vappubuffa väkerrettiin miehen kanssa:

Tarjolla oli simaa, erilaisia limuja, rehuja ja sipsiä dipattavaksi, chilimarinoituja valkosipulinkynsiä, perunasalaattia, prinssinakkeja, viinirypäleitä ja cantaloupe-melonia. Tuli kyllä syötyä!

Sain lisäksi tänään neulottua loppuun Clapotikseni, jonka lopputulokseen olen varsin tyytyväinen. Lankana oli Lankaliike Nordiasta ostettu puuvillalanka Järbo 8/4. Värit menevät huivissa todella kauniisti ja puuvilla sopii hyvin kesähuiviin.


Kuten kuvasta näkyy, huivi on melkoisen iso, shaalimainen oikeastaan. Kuvasta myös näkyy hyvin kasvava maha, jota ei saa piiloon enää millään.


En jaksanut pingottaa huivia sen koon vuoksi, joten vein sen pyykkinarulle kuivumaan ja roikkumaan. Saa kelvata näin, pingoitan sen sitten joskus, jos se sitä vielä tuntuu tarvitsevan.


Lähikuvassa värit erottuvat parhaiten:


Yllätin itseni myös eilen olemalla ahkera ja pingotin vihdoinkin shettikseni (eli Shetland Triangle kirjasta Wrap style). Vastahan se on odottanut sitä monta kuukautta... Lankana työssä oli

Filatura Di Crosa Centolavaggi. Aivan ihana ja ohut huivilanka, jota hamstrasin aikoinaan jostakin Tallinnan lankakaupasta.

Huivi ei ole suuren suuri, mutta juuri sopiva meikäläiselle. Tarkoitus oli tehdä siitä talveksi tai välikausiksi kaulahuivi. Tosin voihan huivia käyttää myös hartioillakin, jos sellaiselle on tarvetta. Haaveilen tosin jo ihan muista hartiahuiveista...



Selaapa muuten huviksesi vielä tämän postauksen kuvat läpi. Ai miten niin tykkään violetista?

Ps. Bloggerin kello näyttää eri aikaa kun meikäläisen kello: sen mukaan postaus ehti vielä vappupäivälle!

Elämää

Heti alkuun varoitus: Tämä postaus ei tule sisältämään mitään neuleisiin liittyvää. Jos et jaksa lukea raskaudesta, kissoista ja kierrätyksestä, niin suosittelen skippaamaan koko postauksen.

Ensinnä hieman "avautumista" raskaudesta: miten jokin voi olla yhtä aikaa niin inhottavaa ja kuitenkin niin ihanaa?! Maha on aika iso jo ja kovasti tiellä. Kumartuminen tekee inhottavaa, koska hengittäminen on vaikeaa ja selkään sattuu. Käveleminen on hidasta taapertamista ja jos juoksee, meinaa kalauttaa mahallaan itseltään tajun kankaalle. Mutta sitten ne vauvan liikkeet... tälläkin hetkellä tuntuu mahassa pientä rymyämistä. Äsken potkittiin kamalasti vasemaan kylkeen, nyt selvästi käännytään ja välillä tuntuu ihan siltä, että jollain raajalla tökitään nivusten oikealle puolelle. Vaikea edes itse ymmärtää, miten onnelliseksi tulee näistä pienistä liikkeistä. Siellä mahassa on todellakin joku pieni ihminen, jolla on jo omaa persoonaa ja joka pystyy itse päättämään asentonsa ja jossain määrin myös kommunikoimaan ulkomaailman kanssa. Yksi raskauden nautittavimmista asioista on se, että voi maata sängyllä rauhassa ja vain tuntea vauvan liikkumista. Tässä sunnuntaiaamuna otettu mahakuva. Viikkoja 32 + 3 ja mahtava asustus: nukun miehen boksereissa, kun omat alushousut välillä ahdistaa!


Saatiin työkaverilta käytettynä sellainen vauvanleikkipaikka, missä tulee neljä kaarta peiton päälle ja näihin kaariin kiinnitetään leluja. Totesinkin jo siitä puhuttaessa, että kissat varmaan tykkäävät siitä. No, kun vihdoin saimme leikkipaikan, halusin tietysti kasata sen heti. Olin oikeassa: Säde rakastui lelujen hakkaamiseen ja lopulta väsähti peitolle nukkumaan rankan leikkituokion jälkeen, kuten kuvasta näkyy.


Olen ihastunut Kierrätyskeskukseen! Suosittelen kaikille Helsingin kaupungin Kierrätyskeskuksen Uusix-kauppaa, joissa myydään kierrätyskamasta tehtyjä tuotteita. Valikoimassa oli mm. vanhoista sairaalaverhoista tehtyjä kasseja ja messukeskuksen vanhasta lattiamatosta tehty läppärilaukku, jonka hihnat olivat vanhoja turvavöitä. Mahtava idea! Vaikka ei mitään ostaisikaan, kannattaa käydä katsomassa hienoja ideoita. Itse sorruin tähän kivaan violettiin Pacman-kassiin. Valitettavasti siitä ei ollut mukana tarinaa, mistä materiaalit laukkuun on tulleet. Tässä kuitenkin kuva laukusta, josta en valitettavasti saanut läheskään yhtä hienoa, kun laukku oikeasti on:Tämän päivän ahkeruussaldo: sain vihdoin kirjoitettua itsestäni esittelyn Ulla-blogiin! Kesä-Ullan aineiston deadline on muuten 31.5. eli vielä ehtii mainiosti kirjoittamaan ohjeita ja artikkeleita. Kaikki mukaan! :)

Sukkasunnuntai

Saikulla ollessa on tullut lähinnä neulottua. Mitään en kuitenkaan ole valmiiksi asti saanut. Kuluneella viikolla kävin hammaslääkärissä ja siitä ostin itselleni palkkioksi hauskaa Opalin sukkalankaa ja 5 mm:n 30 cm:n pyöröpuikot vauvan villahousuja varten.Eilenhän oli pääsiäisen kirkkopyhissä välipäivä, jota kutsutaan lankalauantaiksi. Piti ihan netistä googlailla, miksi se on juuri lankalauantai. Eräällä sivustolla sanottiin, että lankalauantaina värjättiin talven aikana kehrätyt langat. Lankalauantaina on myös poltettu pääsiäiskokkoja, joiden on uskottu karkottavan pahoja henkiä. Wikipedian mukaan muuten pääsiäissunnuntaita nimitetään sukkasunnuntaiksi. Sukkasunnuntain kunniaksi en neulonut lainkaan sukkia, vaan makailin lähinnä sängyssä ottaen Riesasta mallia:
Hauskaa pääsiäistä kaikille!

Blogihiljaisuuden lopettaminen

Lopetan blogissani vallinneen hiljaisuuden nyt. Naps. En ole saanut aikoihin blogattua. Osittain siksi, että olen ollut hirveän väsynyt ja osittain siksi, että käytän nykyisin Ralveryä niin paljon, ettei valmiita töitä tule paljoakaan blogattua. Vähän on hakenut muotoaan tämän blogailun muoto tästä eteenpäin, koska en kahteen paikkaan jaksaisi valmistuneita töitä päivitellä. Vaikka blogi on hiljainen ollutkin, on täällä silti tapahtunut ahkeraa luomistyötä:

Tällä hetkellä menossa on raskausviikot 29+4. Keskimäärin raskaus kestää 40 viikkoa, joten selkeästi voiton puolella jo ollaan. Yllättäen monet puuhasteluista ovat lähiaikoina liittyneet tavalla tai toisella vauvaan. Raskaus on muutenkin yllättänyt mut raskaudellaan: ensimmäiset 4-5 kuukautta vietin pöntön tai ämpärin ääressä, kun ei mikään meinannut pysyä sisällä. Kertaalleen kävin tiputuksessa ja se helpotti jonkin verran. Oksennuksesta selvittyäni alkoivatkin sitten selkäkivut, joiden takia olen jäänyt jo sairaslomalle töistä. Ei kestä selkä sitä, että istuu 8 tuntia päivässä. Lääkäri käski liikkua ja levätä sopivassa suhteessa ja tehdä kavereiden kanssa kivoja asioita. No, minä sitten tein työtä käskettyä ja kävin tänään kavereiden kanssa kurkkaamassa Oulunkylässä sijaitsevan Lankamaailma Nordia -kaupan. Eihän sieltä tyhjin käsin voinut lähteä. Kas tässä yhteissaaliimme. Kuvassa pallejamme vahtii palliton Skitso-poju:

Yritän palata blogimaailmaan pikkuhiljaa enenevissä määrin. Ainakaan tällä hetkellä ei ole ajasta puutetta...

Neljännesvuosisata

Neljännesvuosisata tulla tupsahti täyteen 4.10. Synttäreitä juhlittiin asiaan kuuluvissa merkeissä ylihienostuneesti snobityyliin. Allekirjoittaneen tyyliin kuuluivatkin hirmuiset kasat koruja. Huomatkaa myös kreppihörhelöt seinillä ja niihin väriltään sopiva ilmapallo.


Myös kakku oli tyyliin sopivasti vaaleanpunainen ja hienostunut:


Kakun toteutin siten, että tein kolme uuninpellillistä täytekakkupohjia, lätkin niihin täytteet väliin ja päällystin kermalla. Välissä oli vadelmaa, mansikkaa sekä vanilja- ja kinuskikastiketta. Kermanvaahdon värjäsin elintarvikevärillä ja valkoiset pallerot ovat Mariannerakeita.

Vieraita tuli juhliin paljon ja meininki oli mitä mainioin. Kiitos kaikille paikalletulleille, oli aivan ihanaa! Paremmalla tavalla ei ihminen voisi vanheta! Tässä pieni vilkaisu niille, jotka eivät paikalle päässeet. Kaikista vieraista ei ole kuvia, mutta valikoin kamerasta muutamia hauskoja otoksia.


Juhlissa pelattiin Guitar Heroa. Basistina pikkuveljeni Simo. (Basistina, koska mielestäni ei pelannut vaikeimmalla tasolla!)


Joimme myös kahvia ja ärsyynnyimme salamavaloista. Demonstroimassa Teemu. Yleistä häröilyä puolestaan esittelee pikkuveljeni avovaimo Heidi:



Tietysti myös kissat saivat osansa juhlavieraiden huomiosta. Kuvassa Tuisku ja Pirre. Arvatkaa, kumpi on kumpi. Huomatkaa myös koristeisiin sopiva juhla-asustus!

Loppuillasta saatoin ehkä juoda boolia suoraan boolikulhosta:


Sain paljon ihania synttärilahjoja, mikä oli todella yllättävää, koska yleensä näin vanhana ei enää pahemmin mitään lahjoja saa. Kiitos kuitenkin kaikille! Lahjoista suurin osa on jo vihitty käyttöön ja ne on jo ripotelty ympäri kämppää. Lahjaksi saaduista langoista ehdin kuitenkin vielä napata yhteiskuvan, nam!

Mitä sitä onkaan puuhailtu...

Niin, hiljaista on ollut blogiin kirjoittelu. Syy siihen on tässä:

Nappeja! Kymmenittäin nappeja! Kuinka paljon niitä yksi ihminen tarvitsee?...