Elämää

Heti alkuun varoitus: Tämä postaus ei tule sisältämään mitään neuleisiin liittyvää. Jos et jaksa lukea raskaudesta, kissoista ja kierrätyksestä, niin suosittelen skippaamaan koko postauksen.

Ensinnä hieman "avautumista" raskaudesta: miten jokin voi olla yhtä aikaa niin inhottavaa ja kuitenkin niin ihanaa?! Maha on aika iso jo ja kovasti tiellä. Kumartuminen tekee inhottavaa, koska hengittäminen on vaikeaa ja selkään sattuu. Käveleminen on hidasta taapertamista ja jos juoksee, meinaa kalauttaa mahallaan itseltään tajun kankaalle. Mutta sitten ne vauvan liikkeet... tälläkin hetkellä tuntuu mahassa pientä rymyämistä. Äsken potkittiin kamalasti vasemaan kylkeen, nyt selvästi käännytään ja välillä tuntuu ihan siltä, että jollain raajalla tökitään nivusten oikealle puolelle. Vaikea edes itse ymmärtää, miten onnelliseksi tulee näistä pienistä liikkeistä. Siellä mahassa on todellakin joku pieni ihminen, jolla on jo omaa persoonaa ja joka pystyy itse päättämään asentonsa ja jossain määrin myös kommunikoimaan ulkomaailman kanssa. Yksi raskauden nautittavimmista asioista on se, että voi maata sängyllä rauhassa ja vain tuntea vauvan liikkumista. Tässä sunnuntaiaamuna otettu mahakuva. Viikkoja 32 + 3 ja mahtava asustus: nukun miehen boksereissa, kun omat alushousut välillä ahdistaa!


Saatiin työkaverilta käytettynä sellainen vauvanleikkipaikka, missä tulee neljä kaarta peiton päälle ja näihin kaariin kiinnitetään leluja. Totesinkin jo siitä puhuttaessa, että kissat varmaan tykkäävät siitä. No, kun vihdoin saimme leikkipaikan, halusin tietysti kasata sen heti. Olin oikeassa: Säde rakastui lelujen hakkaamiseen ja lopulta väsähti peitolle nukkumaan rankan leikkituokion jälkeen, kuten kuvasta näkyy.


Olen ihastunut Kierrätyskeskukseen! Suosittelen kaikille Helsingin kaupungin Kierrätyskeskuksen Uusix-kauppaa, joissa myydään kierrätyskamasta tehtyjä tuotteita. Valikoimassa oli mm. vanhoista sairaalaverhoista tehtyjä kasseja ja messukeskuksen vanhasta lattiamatosta tehty läppärilaukku, jonka hihnat olivat vanhoja turvavöitä. Mahtava idea! Vaikka ei mitään ostaisikaan, kannattaa käydä katsomassa hienoja ideoita. Itse sorruin tähän kivaan violettiin Pacman-kassiin. Valitettavasti siitä ei ollut mukana tarinaa, mistä materiaalit laukkuun on tulleet. Tässä kuitenkin kuva laukusta, josta en valitettavasti saanut läheskään yhtä hienoa, kun laukku oikeasti on:Tämän päivän ahkeruussaldo: sain vihdoin kirjoitettua itsestäni esittelyn Ulla-blogiin! Kesä-Ullan aineiston deadline on muuten 31.5. eli vielä ehtii mainiosti kirjoittamaan ohjeita ja artikkeleita. Kaikki mukaan! :)